Meidän Leevi

Leevi, Leeppo, Leppänen, mamman kulta, Solmu Mäkelä, älykääpiö jne... Monta nimeä ja nimitystä ehti 13 vuoden aikana tilanteesta riippuen kissallamme olla. Leevi oli persoonallinen katti, joka luultavasti luuli olevansa koira. Se nimittäin halusi olla aina siellä missä tapahtuu. Mitä enemmän oli ihmisiä, sitä innokkaammin Leevi osallistui "seurusteluun". Se herätti huomiota tempuillaan mm. juoksemalla tuhattajasataa raput ylös-alas-ylös-alas-ylös-alas mouruten samalla kovaäänisesti. Tai sitten se hyppäsi vapaalle tuolille vieraiden joukkoon ja oli mukana jutuissa. Sylissä Leevi ei juurikaan viihtynyt, paitsi mamman ja sielläkin vain silloin, kun sille itselle sopi. 

Suruksemme Leevi sairastui yllättäen viime elokuussa. Mitään ei ollut tehtävissä ja jouduimme luopumaan siitä. Ainut hyvä puoli tässä kissattomassa elämässä on, ettei kissankarvoja ole joka paikassa. Enää ei tarvitse rullata vieraita teippiharjalla, että voivat lähteä kotiin ja voi istua valkoisella sohvalla mustissa vaatteissa ilman että on valkoisen karvan peitossa siitä noustessaan.  Leevin karva nimittäin pysyi pentukarvana, pehmeänä pumpulina koko sen elämän, eikä sillä ollut karvanlähtöaikaa - sitä lähti jatkuvasti.

Ikävä tuota ihanan hassua tyhmyriä on, mutta onneksi tuli otettua paljon kuvia, joista ehkä sen persoonallisuus tulee esille...

Ihana paksuposki



 Kuten monet kissat, Leevikin löysi mitä kummallisempia lepopaikkoja...





Tässä syy miksi nimi oli myös "Solmu Mäkelä". Leevi nautti ulkona olosta ja oli aina valjaissa takapihalla. Se sai itsensä solmuun ja jumiin pöydän ja tuolin jalkoihin noin sekunnin murto-osassa. Ilmeestä päätellen se itsekin ihmettelee 'miten tässä taas kävi näin'! Leevillä oli nimittäin kultakalan muisti... :)

Osasi se käyttäytyä ja poseeratakin.

Semmoinen höppänä oli Leeppo!

Kommentit

  1. voi että, ei auttanut pinnistellä, itku pääsi kun tämän luin! rakkaasta perheenjäsenestä luopuminen on niin kamalan tuskaisaa :'(. onneksi teillä on paljon kuvamuistoja hänestä ja sydämessähän muistot säilyy ikuisesti.
    todella vallattoman näköinen kaveri, niin suloinen ja komea! pehmeän turkin voi aistia jopa ruudun läpi :)
    aivan mahtava tuo solmukuva, mikä ilme :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. todella, itku tuli.....sain kunnian tavata herra Leevi lepatuksen ja rakastuin kerralla, kerroin Leevin serkku-kissalle Sirppuliisalle täällä Ruotsissa Leevistä ja jopa Sirppis oli innostunut vaikka ei tavannutkaan serkkuaan "live", osti kuitenkin Leeville kaulahuivin :) jotta tämä voi komeilla pihalla - valitettavasti ei Leevi kerennyt huivia kauaa käyttää..........kevään jatkoa kaikille kissa ihmisille!
      Annen serkku Tarja miehineen ja kissoineen!

      Poista
  2. Kyllä muistan ihanan Leevi poitsun.
    Meidän Maikki täytti 7vuotta ja on ihan höntti.
    Maija ch

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!