Muistoja Kroatiasta osa 1

Kotona ollaan! Ollaan oltu jo muutama päivä, mutta kuten vähän arvelin, paluu arkeen oli totaalinen. Puoliso aloitti reippaasti 12 tunnin työpäivällä ja minä ns normaalilla, mutta kotona odottivat matkalaukut purkamista ja pyykit pesemistä, joten hommaa on riittänyt.

Tänään ehdin vihdoin siirtää matkakuvat kamerasta koneelle, mutta 'sortteeraamiseen' menee varmasti ilta jos toinenkin. Kuvia on nimittäin n 1300....

Ihan ensimmäiseksi haluan näyttää kuvat Villa Samban isäntäväestä Anasta ja Nikolasta ja maisemista, joihin he meidät yllättäin sunnuntai-iltana (muistaakseni) veivät.

Kosken nimi on Ljuta, eli vihainen. Ja aika vihaista pauhua se pitikin. Paikka on muuten hyvin rauhallinen ja uskomattoman vehreä. Siellä on kesähelteellä varmasti mukavan viileää, mutta nyt kevätiltana ehkä vähän liiankin koleaa. 

Aikojen alussa kosken tehtävä on ollut pyörittää vanhaa myllyä, jossa on jauhettiin alueen jauhot.
Nyt ratas on sammaloitunut ja jauholaarit tyhjillään.

Istuimme hetken Anan serkun ravintolassa ja nautimme hyvää paikallista kirsikkaviiniä sekä omenastrudelia.

Lopuksi Niko ajoi vielä serpentiiniteitä pitkin alueen korkeimmalle huipulle ja ehdimme juuri sopivasti nähdä kuinka aurinko laski horisontin taakse. 

Alapuolellamme oli lentokenttä ja Cavtatin pieni ja viehättävä kylä

Todella ystävällistä Analta ja Nikolta, kun pyysivät meidät mukaansa. Näkemämme maisemat olivat huikaisevia ja "viimeinen niitti" sille, että palaamme Kroatiaan.

Hvala Ana & Nikola, we´ll meet again!

Anne