Poroa

Ollaan jo useana syksynä ostettu poroa suoraan pohjoisen poromiehiltä. Käristystä, filettä, paahtopaistia, jauhelihaa ja osso buccoa.. Näin tehtiin myös viime vuoden lopulla.

Eilen kutsuttiin Eino-appi käristykselle

Kaikki liha on erittäin hyvälaatuista ja tuoretta. Käristyksessä ei ole yhtään jänteisiä "hukkapaloja", vaan kaikki liha on ensiluokkaista.  Maukkaan käristyksen valmistukseen tarvitaan vain pekonia ja voita ruskistamiseen (ja vähän vettä).

Mausteiksi riittävät suola ja mustapippuri, liha itsessään on niin maukasta.

Ruskituksen jälkeen käristys sai muhia vajaan tunnin hiljaisella lämmöllä rautapadassa

Kaivoin pitkästä aikaa esille pellavaisen pöytäliinan ja ruokaliinat.

Pellavanhan kuuluu olla ryppyistä.. eikö? :)

Perunasurvosta, puolukkahilloa, maustekurkkuja ja parsakaalia hyvän punkun kera - muuta ei tarvittu.
Ja kyllä maistui! Taisin syödä ihan liikaa...

Tänään töistä kotiin matkatessani huomasin kuinka paljon pitempään valoa jo riittää. Ehdin melkein kotiin asti ennen kuin tuli hämärää.  Ja tästä eteenpäin vauhti vain paranee.

On muuten kummallista, kuinka koville tuon pimeän ajan loppupuoli ottaa joka vuosi. Marraskuussa se tuntuu vielä tunnelmalliselta. Kaivetaan kynttilät ja pihavalot esiin ja fiilistellään sohvalla.  Joulun odotuksen tohinoissa ei myöskään ehdi ahdistua, vaikka ei valoa muualla kuin lampuissa ja kynttilöissä näekään. Mutta tammikuussa se sitten vyöryy päälle täydellä voimalla. Tuntuu, ettei siitä selviä eikä päivänvaloa näe enää ikinä.

Kunnes tulee helmikuu ja aavistus keväästä ja valosta...

Nyt taas jaksaa!
Anne