Vietin eilen lähes 3 tuntia pihalla. Jossain välissä taisi hieman sataakin, mutta en antanut sen haitata, kun olin vauhtiin päässyt. Sain pihat haravoitua ja pensaiden oksia leikattua. Peittelin kukkapenkit lehdillä, kärräsin roskat lavalle ja lopuksi pesin vielä takapihan aidan - samalla vauhdilla. Ensi viikonloppuna pitää viritellä ulkovalot antamaan valoa pimeyteen.
Etupihalla ruukussa koko kesän kukkinut hortensia näyttää vieläkin hyvältä. Muistaakseni kukka oli alunperin vaaleansininen, mutta se on pikkuhiljaa muuttunut vihreäksi. Leikkasin siitä pari oksaa sisälle. Kauniita, eikö vaan?
Ja syötiinhän me tietysti eilenkin. Ja nyt laitettiinkin niin harvinaislaatuista herkkua, että se täytyy jakaa.
Ruisvehnäjauhoissa pyöriteltyjä, voissa paistettuja muikkuja! Jotka syötiin häntineen päivineen... Mums!
Niiden laittamisesta on monta kertaa puhuttu, mutta se on aina tuntunut jotenkin niin vaivalloiselta, että on jätetty "toiseen kertaan".
Lisukkeeksi ei tarvittu muuta kuin lusikallinen muusia ja punajuuria sekä maustekurkkua. Tämän perinteisempää ateriaa ei juuri voi olla. Eikä se vaivakaan loppujen lopuksi ollut suuri ja se kannatti.
Maanantai meni 'perusmaanantaiseen' tapaan hieman nihkeästi. Mutta siitäkin selvittiin. Tiistai on jo paljon helpompi päivä rämpiä läpi.
Saapa nähdä millä voimalla ennustettu myrsky saapuu ensi yönä meille. Toivottavast ei kaada puita ainakaan kovin läheltä taloa...
Jestas, minulla on kaalilaatikko uunissa! Olin kokonaan unohtanut sen - nyt vauhdilla keittiöön!
Moidå!
Kommentit
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!